Kirjoittanut jhulmi | helmikuu 20, 2012

Tulevaisuuden lääketieteellä lihakset kasvuun

Aiemmin kerroin teoreettisesta mahdollisuudesta rakentaa nelinkertaiset superlihakset geenitekniikan ja jalostuksen avulla.  Isot lihakset on kuitenkin mahdollista saada myös ilman keinotekoista geenien sorkkimista.

Lihaskasvuhan on periaatteessa aika yksinkertaista.

Lihaskasvun voi kytkeä päälle:

1) lihaskasvua edistävien aineiden määrän tai aktiivisuuden lisääntyminen

ja/tai

2) lihaskasvua estävien tai hidastavien aineiden määrän tai aktiivisuuden vähentäminen tai blokkaaminen (eli toiminnan estäminen)

Onnistuuko tämä luomuna? Toki. Molempiin yllämainittuihin mekanismeihin voidaan vaikuttaa oikeanlaisella harjoittelulla, ravinnolla ja levolla. Voimaharjoituksen jälkeen monien lihaskasvua edistävien entsyymiproteiinien aktiivisuus lisääntyy lihassoluissa ja tätä vastetta voidaan entisestään tehostaa nauttimalla proteiinipitoista ravintoa harjoituksen jälkeen (ks. esim. 1). Lisäksi voimaharjoituksen jälkeen hetkellisesti tiettyjen lihaskasvua estävien aineiden, kuten myostatiinin, ilmentyminen vähentyy (1, 2). Lue lisää lihaskasvun perusteista esim. allekirjoittaneen väitöskirjasta tai oppikirjastamme.

Voimaharjoittelu, hyvä ravinto ja riittävä lepo ovat siis helppo keino aktivoida lihasten kasvumekanismit. Vaikka yleensä voimaharjoittelu ja laadukas ravinto ovatkin “whey to go”, niin lihasta surkastuttaviin sairauksiin tarvitaan myös lihaslääketiedettä.

Lue lisää…

Kirjoittanut Jussi Peltonen | helmikuu 13, 2012

Voiko ihminen juosta hevosta nopeammin?

Vastaus:

  • Ihminen voi juosta hevosta nopeammin pitkillä matkoilla
  • Hevosen ruumiinlämpö kohoaa vaarallisen korkeaksi huomattavasti ihmistä helpommin, jolloin hevonen joutuu hidastamaan vauhtiaan

Tämä epäilemättä vanha kiista toistui eräässä walesiläisessä pubissa käydyssä kiivaassa väittelyssä. Kahdesta metsästäjästä toinen uskoi kivenkovaan, että pitkällä matkalla ihminen voi voittaa hevosen kestävyytensä ja periksiantamattomuutensa ansiosta.

Varakas maanomistaja Gordon Green sattui kuulemaan keskustelun, ja päätti ratkaista asian. Niinpä vuodesta 1980 lähtien on Llanwrtyd Wellsin kylässä järjestetty vuotuinen “Man Versus Horse Marathon“, jossa ihminen ja hevonen juoksevat kilpaa 35 kilometrin mittaisen matkan (tarkasti ottaen kyseessä ei siis ole maraton).

Alku lupasi huonoa ihmiselle. Noin kaksi tuntia kestävässä kilpailussa ensimmäinen hevonen tuli maaliin puoli tuntia ihmistä aiemmin. Oli selvää, että tasaisessa maastossa hevonen on ihmistä nopeampi. Sääntöjä muutettiin.

Kilpailu siirrettiin käytäväksi vuorilla. Tänä päivänä reitti alkaa kaupungista, mutta siirtyy pian risteilemään hiekkateille ja vuoristopoluille poiketen välillä metsään ja nummille. Muutoksen jälkeen kisa alkoi tasoittua, ja 2004 ensimmäinen ihminen, Huw Lobb, voitti kilpailun 2 minuutin ja 17 sekunnin erolla hevoseen. Lue lisää…

Kirjoittanut jhulmi | helmikuu 5, 2012

Vatsalihakset rantakuntoon – Osa III

Ensimmäisessä kahdessa osassa (I ja II) käsittelin erityisesti suoraa vatsalihasta. Muistathan, että suoran vatsalihaksen lisäksi meillä on ulommat vinot vatsalihakset, sisemmät vinot vatsalihakset ja poikittainen vatsalihas. Nämä lihakset ovat toki tärkeitä, vaikkeivät ne olekaan ns. ”six-pack” lihaksia, joihin tässä artikkelisarjassa on siis keskitytty. Tässä viimeisessä vatsalihasartikkelissa pureudutaan nyt enemmän pömppövatsasta eroon -teemaan sekä vatsalihaksen ylä- ja alaosan erottamiseen.

Six-packin saa vatsaan monella tavalla. The choice is yours!

Vastailen taas muutamiin usein esitettyihin kysymyksiin.

Miten kehittäisin tehokkaimmin alavatsaa? Entäs ylävatsaa?

Aihe on hieman kiistelty, mutta muutamien tutkimuksien mukaan suoraa vatsalihasta voi aktivoida ja harjoittaa eri tavoin keskittyen erityisesti ylä- tai alaosaan (1). Tämä on toisaalta ihan loogista. On tärkeää, että alaselän/-vatsan alueella liikettä voi sekä vatsan että selän puolella hallita lähes nikama-nikamalta.

Lue lisää…

Kirjoittanut Jouni Kallio | helmikuu 1, 2012

Yöjuoksu on taitolaji

Osaatko juosta hämärässä metsässä? Vaikka juoksuvauhtisi ei riittäisikään Minna Kaupin tai Pasi Ikosen tavoittamiseen, voit olla ylpeä taidostasi. Epätasaisessa ja kovuudeltaan vaihtelevassa maastossa loikkiminen on yksi ihmisen motoriikan upeista taidonnäytteistä.

Mitä meidän kehossamme tapahtuu tällaisessa yöjuoksussa? Ei nimittäin riitä, että annamme kymmenille lihaksille käskyn liikutella raajojamme juoksun liikeratojen mukaisesti. Koska jokainen askel on hieman erilainen – osa sammaleen, joku juuren tai irtokiven päällä, vaaditaan lihasten ohjaamiseen jatkuvaa hienosäätöä. Lue lisää…

Kirjoittanut Taija Juutinen | tammikuu 26, 2012

Moottori korkokengillä

Valintakysymys

Lihas on kehomme liikkeen aikaansaava moottori, josta voima välittyy jänteitä ja lihaskalvoja pitkin luihin. Jos moottorin voima on tarpeeksi suuri, se aiheuttaa nivelten liikkeitä, mutta heikko voima (tai kovakin voima kovaa ulkoista vastusta vasten) saa aikaan pelkästään jänteiden venymistä, eikä liikettä tapahdu. Toisin sanoen: ennenkuin nostossa laatikko tai punttitanko lähtee ylös maasta, on lihaksen täytynyt venyttää jännettä riittävästi. Lihas ja jänne toimivat siis aina yhdessä, ja niiden toiminta muokkautuu tarpeen mukaan.

Tässä kirjoituksessa avaan hieman sitä, milloin tuo lihaksen ja jänteen yhteistoiminta on optimaalista. Kerron myös miten pitkäaikainen korkokannoilla kävely muuttaa lihaksen ja jänteen yhteistoimintaa.

Lue lisää…

Kirjoittanut jhulmi | tammikuu 18, 2012

Vatsalihakset rantakuntoon – Osa II

Vatsalihasharjoittelun ensimmäisessä artikkelissa käsiteltiin vatsalihasten perusteita. On siis NELJÄ keinoa saada vatsalihakset erottumaan: 1) vatsalihasten kasvatus, 2) rasvakerroksen vähentyminen harjoittelun ja ravinnon avulla, 3) oikeiden vanhempien valinta eli geenit ja 4) oikeanlainen valaistus ja rusketus. Tässä artikkelissa keskitytään erityisesti kohtaan 1 eli vatsalihasten kasvatukseen.

Haluat siis muhkeat tai ainakin erottuvat vatsapalikoista rakennetut vatsalihakset? Yritän auttaa sinua antamalla tutkimukseen ja käytännön valmennukseen perustuvia ohjeita. Lisäksi esitän usein kysyttyjä kysymyksiä vatsalihasharjoittelusta, joihin sitten vastaan eli vatsalihastermein ”vatsaan”. Luettuasi jutun tiedät vatsalihasten hankinnan perusteet. Tämän lisäksi tiedät vatsauksen kuumiin ja päivää polttaviin kysymyksiin. Esimerkkinä: onko vatsalihasten hankinnassa välttämätöntä ostaa TV-Shopin laitteita kuten Ab Doer tai Ab Swing koska se on ”paljon parempi kuin mikään muu vatsalihaslaite, jota olet ikinä kokeillut eikä tässä vielä kaikki, saat mukaasi myös itseruskettavaa voidetta. Ja jos olet oikein nopea, saat myös Photoshop-ohjekirjan hoikentavien kuvien tekemiseen ja tehokkaan valaisimen vatsapalikoiden kontrastin lisäämiseen!”.

Lue lisää…

Kirjoittanut Arto Pesola | joulukuu 28, 2011

Miksi ihmiskunta lihoo?

Painon muutos on yksinkertaisimmillaan seurausta syömisen ja liikkumisen välisestä epätasapainosta

Pikaruoka, suuremmat annoskoot, rasva, sokeri, lisäaineet ja epäsäännölliset ruokailuajat? Valitsetko jonkun tai jotkut näistä antamaan vastauksen otsikon ongelmaan? Ruokavalio, sen muutokset ja trendit ovat saaneet aikaan kiihkeää keskustelua mediassa, mutta yksi vastaus lihavuusongelmaan saattaakin löytyä kiihkeimpien keskustelujen ulkopuolelta.

Tuttua lihavuuspelottelua

Lihavien ihmisten määrä on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisten vuosikymmenten aikana. Vuodesta 1980 tähän päivään mennessä lihavien ihmisten määrä on yli kaksinkertaistunut, ja ensimmäistä kertaa maailmassa on enemmän ylipainoisia kuin nälkää näkeviä ihmisiä. Hyvinvointivaltiot johtavat lihavuustilastoja, mutta keski- ja matalatuloiset maat ovat tulossa hyvää vauhtia perässä. Lihavuus on syy ennenaikaisille kuolemille sekä useille johdannaissairauksille, kuten tyypin 2 diabetekselle, korkealle verenpaineelle, aivoinfarktille, uniapnealle ja useille syöville. Ihmisten lihomista onkin alettu oikeutetusti kutsua pandemiaksi. Lue lisää…

Kirjoittanut jhulmi | joulukuu 21, 2011

Vatsalihakset rantakuntoon – Osa I


Jossain päin maailmaa alkaa kesä jo häämöttää ja moni haluaa eroon rasvamakkaroistaan. Jotkut ottaisivat itselleen tai mielitietylleen jopa ns. pyykkilautavatsan eli ”six packin”.  Tässä artikkelisarjassa yritän valoittaa miten tähän tavoitteeseen voisi päästä. Aloitetaan ihan perusteilla, jotka ovat mielestäni olennaisia kaikkien tietää.

Mitkä ovat vatsalihasten perustehtävät? Vatsalihasten päätehtäviä ovat selkärangan koukistus, kierto, sivutaivutus, uloshengityksen avustus, vatsaontelon paineen ylläpito ja sisäelimien suojaaminen.

Mikä on six pack?
Media turhan usein hehkuttaa “six packiä” milloin mistäkin asiasta, vaikka tarkoittaa käsitteellä jotain aivan muuta kuin mitä se oikeasti on. Six pack ei tarkoita olutpakkausta, hallituksen kokoonpanoa eikä velkajärjestelyn lainsäädäntöpakettia.

Lue lisää…

Kirjoittanut Taija Juutinen | joulukuu 16, 2011

Mikä venyttelyssä venyy?

Et varmaan ole välttynyt kehotukselta, että venyttelisit, se auttaa. Jos vaikka sen paljasjaloin juostun alamäkilenkin jälkeen käyt lattialle istumaan ja venyttelemään, mitä sinä itse asiassa venytätkään? No lihaksia tietysti? Itse asiassa, lihasten venyvyys voi olla aika pieni.

Otetaan esimerkkinä pohje, jossa on useita, rakenteeltaan erilaisia lihaksia. Kaksoiskantalihas, joka pullistuu pohkeen yläosassa varpaille noustessasi kiinnittyy pitkään jänteeseen, joka on kiinni kantapään luussa (kantaluussa). Kun venytät pohjetta nilkkaa koukistamalla, tämä kaksoiskantalihas venyy vain 27% ja lopusta venymisestä vastaa pitkä jänne (KUVA 1). Lue lisää…

Kirjoittanut Jouni Kallio | joulukuu 6, 2011

Lihasten levottomat tuhkimot

Miten toimivat Robert Heleniuksen kädet? Sama oikea, joka silittää kahta lasta uneen iltasadun jälkeen, takoo seuraavana iltana tutimaan toistasataa kiloa painavaa lihasmöykkyä. Miten lihasvoimaa säädellään näin äärimmäisten tehtävien välillä? Ja miten tuhkimo liittyy mihinkään?

Yhdessä lihaksessa voi olla satoja tuhansia lihassoluja. Jos jokaisen lihaksen jokaista solua pitäisi käskyttää yksitellen, ei ihmisen aivokapasiteetilla saisi aikaan edes purukumin jauhamista, kävelyyn yhdistämisestä puhumattakaan. Onneksi lihasten ohjaaminen tapahtuu suureksi osaksi automaattisesti, eli me määräämme tarvittavan voiman ja automatiikka kutsuu kasaan sopivan määrän lihassoluja. Niin kutsuttu tuhkimoilmiö on tästä automaattisesta työjärjestyksestä yksi esimerkki. Lue lisää…

Vanhemmat artikkelit »

Kategoriat